Thursday, November 4, 2010

pathien khat, tahsan khat, houbung khat - LD October 2010

Laijon Digest Vol III No. 12 July a Mr. Khaikhothang Singson in namkhat houkhat pathien khat ti mangcha ahin sut chu alhangpi a seiding in adihna zong um nante, ahinla athuhi phataha seiding, gelding leh tohding ahileh athu kigoldan chu pathien khat tahsan khat paokhat chuleh houbung khat hijo ding in kagel’e
    Amasan HOUBUNG kiti thucheng hi ahung konna hetmasah in phante. Houbung hi English a CHURCH akitin, Hou-inn tina zong chule HOUBUNG tina in zong akimang in, hizeh chun aki suhlouna zong aumji’e. German pao in KIRCHE, Dutch pao in KERCH chule LATIN pao in CONCILIUM akitin ahi. Hiche thucheng ho’n akopen chu HOUBUNG hi KILOIKHOMNA tinan akihaman pen in ahi. Martin Luther in ahileh COMMUNITY mipi KILOIKHOMNA ahilou leh CONGREGATION mipi kikhom tihi ana deijon ahi.
hebrew le greek:
    Hebrew pao in QAHAL tin Kitepna Lui ah anakiha man pen in ahi. Israel ten tahsa leh lhagao a aneiyu Assembly lenpen anahi’e. Israel chate Mose in Sinai mol a Pathien thu ngaidia akhop zong chun QAHAL hi ana kimang ahitai. Hebrew pao a QAHAL leh Jesu Christa in athisan a achohdoh HOUBUNG Christa amatah in ana phondoh thah HOUBUNG hi akikhehna themkhat umthei ahi. Ahinla QAHAL thaneina chutoh HOUBUNG kibang dan a agel zeh uva QAHAL hi HOUBUNG seina’a aman’u himaithei ahi.
    Greek pao in Ecclesia ti’n akimang in, Greek pao thucheng ni EK le KALEO kigom chu lhendoh, koudoh ahilou leh kouchuom tina ahi. Greek te leisiet kivaipuohna (politics) a kikhopna lienpen’a anei’u ASSEMBLY min ahi. Bible thu khuolgil ho’n aseidan un ECCLESIA hi Kitepna Thah a 114 vei akimu’n, Mathew in anasut Jesu Christa in ‘KA HOUBUNG’ atichu JESU CHRISTA HOUBUNG, PATHIEN INNSUNG Jesu Christa aluchang’a apanna chu PATHIEN HOUBUNG hidng ahi.
    Hiche achung’a Hebrew QAHAL le Greek te ECCLESIA kallam peh’a HOUBUNG hi PAKAI PATHIEN INNSUNG, Pathien amatoh hingkhom le chengkhom ahi avetsahjo’n ahi. I Timothy 3:14-16.
    Jesu Christa amatah in aphuondoh le aphudoh HOUBUNG Pentecost ni’a ana um kikhen theilou Houbung thieng khatseh chu leisiet kum le lha akikhel dungjuiyin hetdan le lunggel kibahlou zeh in ahung kikhel in LOITUM HOUBUNG - denominational church ahung umdoh in CATHOLIC, PROTESTANT, BAPTIST, PRESBYTERIAN, EVANGELICAL, LUTHERAN, UPC, SALVATION ARMY, A.G. SEVENTH DAY ADVANTIST, JEHOVA WITNESS le adang dang simsenlou lou upa tupna le deina zeh in ahung umdohta’n ahi. Hiche kikhentelsa Houbung chu ina kilah khah zeh uva tu’a hi ucha, pacha, innko louko, phung le chang, khuo le veng Pathien khat, tahsan khat kahi itiuva Houbung chuom chuom’a i-um uva, lhagao le lungthim’a GOSPEL hung lhunna kum 100 ahitai iti uva CENTENARY loupita’a i-lop vang uva ihiding bang uva machalna le khantouna i-nei theilou’u ahi ti zong i-hetdoh nailou’u ahi. G. SOnggel Haosapu Pa Chungkhosei in masang in thinglhang’a kachen lai uvin lhasam uving ka lhasam behseh uvin kalhahsam lam zong kaki het pouve ati tobang ihiuve. Adihtah chu PATHIEN HOUBUNG chu Jesu Christa aluchang’a apan’a, amatah in ana phuondoh le phudoh chu KHAT bou hiding ahi. pathien khat, tahsan khat chu ni hitheilou ding ahi.
    HOUBUNG hi KHAT ahizeh in HOUBUNG dihtah chu KHAT bou suhkhen theilou, chule adang to zong gopkhom theilou ahi. HOUBUNG chu PATHIEN INNSUNG KHAT ahileh innsung khat chu kikhen theilou, chule midang innsung to zong kigom khom theilou ding ai. Suhkhen theilou le gopkhom theilou PATHIEN INNSUNG Jesu Christa aluchang’a apanna KILOIKHOMNA chu PATIEN HOUBUNG ahi. CHrista tahsan’a KILOIKHOMNA chu kinuom le kidaa leh CHRISTIAN CHURCH ahi. Avetsahna’n leisiet kivaipuohna le kiloikhomna’ah KIM-KUKI INNPI MANIPUR i-nei uvin ahi. KUKI hinuom chule MANIPUR a cheng le um zouse chu nuom le daaleh KIM thaneina nuoiya i-umsuoh’u ahi. KIM nuoiya i-um nuom lou leh KUKI kahi tilouding, chule Manipur’a zong chenlou ding chuleh umlou ding ahi. Hiche KIM hiKUKI hilou Naga ho kiloikhomna NAGA HOHO toh gopkhom theilou ahi. Ahilou leh anaizep’a KUKI hinuom talou ZOMI COUNCIL le HMAR INNPUI to zong gopkhom thei ahi diehpoi.
    Hiche HOUBUNG khat, tahsan khat chu a Pathien’u khat ahi. A luchang’u Jesu Christa chu khat hizong leh PAO - language akibah lou leh kihoumatna leh Patien houna hoitah le phatah aum theilou ding zeh’a mi zouse’n ama ama paoche’a tribe achuom’a pao achuom dungjuiya kikhenthel lou Houbung hi umlou’a Paite pao thoho’n Paite Christian Church, Hmar pao thoho’n Hmar Christian Church, Zou pao thoho’n Zou Christian Church ti’n kiminvo’u leh Houbung tamtah’a um’a ucha, pacha, innko louko, khuo le veng kikhenna hi beita’n tin, jalhang hinkho machal intin, Houbung zong machal intin, Pathien chu dihtah le phatah’a kihouthei ding ahi. Tu tu’a i-Pathien hou’u hi kibung khenna Lamkai kichuna, Houbung Upa le Pastor hinuom tamna Jesu Christa a luchang hilouna Houbung zoh ahi.
khumkhana
    Loitum Houbung - denominational church - hi Pathien thu - GOSPEL eihin puohlut pieh houvin eina pieh i-nei’u ahi. SUM simna dan in seileu hen, HOUBUNG dihtah chu sum cheng 100 (jakhat) ahi kitileh Note (lekhapeh) in 50, note, 20 note, 10 note, 5 note, 2 note le 1 note aum in, tu’n sum man alhom cheh cheh toh kilhon in cheng 2 note le cheng 1 note zong bazar’ah akimu tapuon ahi. Chuche tailou in coins in cheng 5, cheng 2, cheng 1, paisa 50, paisa 25, paisa 10 le paisa 5 ti’a sum lhekhenna a Reserve Bank of India (RBI) in a khenzah denomination tobang hiding khu ahi.

- N. Lhungdim

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.