Saturday, June 30, 2012

Eiho ipi meidoina'n eimat'u hitam? - LD June 2012


Pu le Pate Britishte toh ana kidou uvin, ahadjo umlou in ana kithuh chet uvin, British te’n “Kanuoi uva lud tauvin” ati’u leh “Nei zoulou uva iti nanuoi uva kakundi’u ham?” ti’n ana pang chahkheh uvin, pasal ahiuvin, eiho tobang vang ahipouve...
Pu-le-Pate’n gam ana pieh dohlou vang uvin, Britishte’n ana lah piehtho (zou) dieh pouve. Alunghang uvin suongkul’ah anakoi uvin, gam lah pieh jieng ding chu, zummo thusei hilou in “Nupi khat ajipa kikaan tum’a kichepna’a kinei” daan in agel’un, Pathien phatsah ahilou ding ahe uvin ana ladieh tapouve.
Tuni’a hi Kukite jieh’a, gamsung’a cheng Naga hitahta, ipi mi hitahta, agamnei’a chengden thei ahi. Hiche ka seidoh jieh’a zong hi chapangho eiki thasahguo himaithei ahi. ‘Ahi’ katipoi, hithei ahi, athu akituoh’e. Hijieh chun hiche gam hi, i-chu nahlaidi’u ham, i-pieh dohdi’u hitam? Ken kachang’a kasei thei thil ahipoi, ka henai ti’a moh pao pao thei ahipoi.
Tuni’n Kuki Innpi apuo’a kinganseho ama chang-chang in chie zongle’u, June 29th, 1993 kum’a Kuki Innpi ana kichoh hing ahi ti zong nahed’u hinam? Hiche hi kihetuoh chet’a kibawl zong ahipuo’n, Pathien thilguon ahi. Mi’n kichepna’a eiman’u chu Pathien in avet zoulou ahi.
Chapang sen chunglang’a kilehtou’a kibantan kiti chu iti asiempa Pathien in athuoh zou ding ham? Chanu hoitah tah kichepna’a kineiya, chuzou’a alol kitan’a aluchang toh achuom-chuom’a kikoi.
Hijieh’a chu Pathien in eilungsiet uva alahpai thei loulai’u ahi. I-pu I-pate’n aluong’a ana chohdoh uva, athisan’u toh ana lheh’u ahi. Alahdoh theina ding uva, aphung achang’a atiil uva, mingol, milopho akam dim-dim’a sum ahetpieh uva hichan hi genthei i-thuoh’u ahi. Hinla Pathien anuompoi, athu akichai hihlaiye.
“Dongma’n tuh khaosa, tuh khao lui” kiti nadaan in, i-thi gamdi’u phad’a June 29th, 1993 kum’a suhnadi aki hedlou phad’a, Upa chingthei chieh 300 vaal kikhom’a, “adang sei tapoute, masang’a i-neisa’u, British toh i-kidouna’u gam venbitna di’n Kuki Goverment kiti Kuki Innpi choh hing kit taute” kiti’a, chuzou’a pat’a chu Nagate suosietna hung tang chot ahi. Chutilou hile ei-maichai i’u ahitai. Agam neilouho ahin goi uva, chouna (Kichou/Shift) ding’a lekha ahin pieh uva, nachoulou le’u katha ding nahiuve ati uva, ana chie masaho kisan athat uvin, hichan chu i-thuoh uvin, Pathien avouzang ana’n, tuni geiyin agamhi akila hih laiyin, hijieh chun haosa upa, Kuki Innpi di’a kilhengdohho hin na thipi ngapchad lou’u le kichepna’n bawl hih uvin, ajuoh mang’a napandi’u ahi. Hijieh’a chu, nageldi’u, mipi kom’a naseidi’u ahi.
I-gam’u tu’a akilalou laise zong hi, govt. hihen koi hizong leh i-nop’u le akilahdi’u, i-noplou’u le akilah loudi’u hinalai ahi. Ajieh chu thilkhat chu aneipa noplou’a kila theilou ahi.
Aning ning’a mizouse’n thil kibawl ahesuohta’n, Nagate’n zong abawlkhiel’u ahethim thim tauvin, hiche hi aheddoh masang uva, govt. hin NE india hi lahpieh ding ti’a ani-ani’a kisabuoi ahitai.
Hijieh’a chu “akichaisa ahitai, leisiet thuhi sei tahlou ding ahi” ti’a ana sei houbung lamkaiho thu ana kila hihleh hichan hi i-phah loudi’u ahi.
Ama meng-meng asei uvin, numei min in zong akimat ngai po’n tin, lamkaiho’n ana sei uvin, achanu mi’n apui phad le sang som, sang somni nahin puohlou’u le ti jieng zong mingolho lamkaina nuoiya ana ki umjieh’a ana kithunoh kha ahi.
Leisiet kihou’a, leisiet gaa ahi Pathien kihou’a hijahi. Pathien nna kitong ahi. Hijieh’a chu HOU LE LEISIET AKIMAT POI TICHU KOI HAM? A natong achuom ahe tithu ahi’n, i-boncha uva thu i-neithei suohkei’u ahi.
2002 UN meeting’a India in zong suoi abawl, Burma in zong suoi abawl chu, “agam neite thunopna lou’a koimacha’n koima cha gam alah theilou ding ahi” kiti ahi.
Nasei ngam hih uvem?
Chuche mitamtah in vote apieh lah’a agachieho’n mitamtah gam kilahpieh ding thu’a ima asei ngamlou’u ham? Tripura’a gachie tang’u, agam thingphuh thei louding, lhothei lou ding. Mizoram’a loulho man louchin khat’a tax 60 alahho’u khu ipi iti ham? Apu apate chenna gam, hiche sumdongho chun agam huhna ding’a Britishte ahungsat uvem? Hiche laiya hi??
Thudih seidi ipiding’a nakichad’u ham?
Mi’n nathil ahung kilah’a navet gehguh’a napho lou leh akilahdi hichula’em...! Nang nopna hichume. Hiche a nakol’u chu apha’n chate naote ho, na natoh’u thudawl’a hi abidoi hoilam ham? Kihelou ahi.
Kuki inpi kicho hing ni’n kiluolna 4 akila’n, Athum channa’a kisei chu:
“Indiate hi ka govt nahi’u leh, khuo 360 kachaan tauvin, mihiem 900 vaal, nunao chapang, mitcho, elbaai jaona in athat tauvin, hicheho thuhi nei seipieh uvin, hiche mithat hohi nangho daan dungjui in man uvin lang, chuzou tiengleh aluongman iti nasahdi’u ham? Khuo 360 hi nanung chensah kitdi’u ahi, ka govt nahi’uleh” tihi tuni geiya kisei ahi.
Lekha 60 vaal akithotta’n, dawnbutna khat zong kimulou ahi. Hiche hi adawnbut lou’u leh ipi naseidi’u ham? Ajieh chu govt. chun mikhat akitha zong le athatho suongkul’a akoi ham, akhailih hamkhat hiji ahi’n, Kukite 900 vaal kithana’a imacha bawllou chu govt hinam? Hiche’a chu lekha thiemho’n ipi naseidi’u ham? Mi’n nathat’a hichu govt. nakichad’u ham?
Black day akimanna’ah, bawl-bawl tapoute, Nagaho lunghang inte natiuvin, najah’u chalou ham? Mi’n nanu-napa that’a nakaapi zong chu nakichad kit nahlai ham?
Chijieh’a chu Kukite hin tu’a hi, leisiet khankhuo’a abidoi kiti chu hiche India govt. in eidawnbut louhiel’u leh khat, eidawnbut’u zong le i-lung’u lhai nam? Lhai hih’am? I-vetdi’u hinalai ahi. Adang seiding kahepoi, hiche laiya kipana ding chu, a kinganse ho’n adonji pouvin, achuom chuom abawl uvin, hiche i-umchan’u chu govt. in phatah in ave’n, Tongkhojang ham, Holkhomang ham in ahe’n, adang in ahepoi ati tieng’u chule anop nop uva kichepna’a naneidi’u ahi. Hiche laitah hi thuohlel um’a ahi.
Kikap zong leh phachuom lou ding ahi.
Hijieh chun khah phad ahi kasopi teho. Leisiet chung chang i-boipi lou uva ahile, tu’a i-innkote’u Tripura ho agentheina’u khu veuvin, alengpa’u akitom-tom vang in aphachuom tapuo’n, Mizoram aphata’n, Naga mingolho akichop dot-dot vang uvin Nagaland zong ahin phah ding, aban ban’a NE india hi lahzou ding, ahin heddoh phad’u leh police matsah ding, Army ho kapsah ding tihi govt tohguon ahi. Koima kadem ahipoi, govt in bawltahta.
Indira Gandhi that hochu phashi’a akhai thei uva ahile, hiche mi 900 that hochu iti’a adonda’u ham??
Bombay dung’a Kolkata dung’a Railway accident a mikhat athi zong leh Prime Minister ho helicopter in aleng lud uvin, idi’a Tamei’a mi 83 kithat chu koima’n ahung vetlou ham? Nasei ngamlou’u ham? I-lamkai houvin, thilchuom chuom’a eipui uvin, seiding ei-seisah pouvin, thildang dang abawl tauve.
Mihiem chu Pathien thilsiem ahi’n, kichepna ding ahipoi.
Nasei ngamlou’u ham? Mi’n mikhat athi leh aluongman adel thu-thu in, eiho hi ipi meidoina in eimat’u ham? Naoteho zong gam-le-nam ngailu nahiuva, thisan phal ngam’a pang nahiule aphai, Haosa upa hozong i-ki hounadi’u aum’e. Thisan phalngam’a napanna’u chun na gam ahin juohdoh thei ahi. Nakal chotdi’u daan kithiem chuh’un.
- Rev. Dr. T. Lunkim

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.