Saturday, June 30, 2012

Chandel gam'a UNLF te bomb thang'a thiho luongman hoilam gei hitam? - LD June 2012

Kuki khang thusim’a suhmilmo hita ding in Chandel gamsung’ah meilhei thingnuoi UNLF ho’n nasatah in mipi ana sugenthei lheh jieng uvin ahi. Kum phabep vang achietai, hinla athahbeh in hiche thu hi Laijon ho cheng in aheddoh le ageldoh kitna ding in i-phuongdoh kit nuom uve. I-gentheina’u athahbeh in geldoh kit’u hite tina ahipuon, i-chung uva thil dihlou mi’n abawlho hedoh’u hitin, mite’n nuoise tah’a eihin bawlna uva kuon’a kivendohna ding dan lampi eima mimal chieh in iki geldoh theidi’u deisahna jal ahijoi.

Achiesa 2007 kum chun meilhei thingnuoiho’n phaicham dalha’n thinglhang lam ana velel lheh uvin ahi. Phaicham’a aum uva sepaiho’n amat’u leh atha-tha jieh’u bep hilou in, thinglhang gam’a chengho suh gentheiya thinglhang gam toupha ding ti lunggel anei jieh’u zong hintin, Chandel le Churachandpur gam’a thinglhang lam’ah hatah in gam ahin luotou uvin ahi. Mipiho ana sugenthei lheh uvin, haosa-upa diemlou hiel in Kuki chate chung’ah ana suose lheh jieng uvin ahi. Thinglhang mi chieh chieh hizong leh Naga chenna lah’a achatloh ngam pouvin, Kuki chate chung joh’ah asuose uvin, atepi ding beihiel in nunao chapang lung-linglao tah in anakoi uve.
Government sepaiho’n uinou del’a adel uva, hoilaimun hizong leh atha jiengji jieh uvin tijad man in mun tamtah’ah bomb thaang akam uvin ahi. Hiche bomb thaang kikamna munho chu Kuki chanu chapa tamtah’a ding’a neh-le-chah holna mun ahi’n, khuo helou’a loukuon, gamleng, thingpuo bomb thaang kichot puoh ahung umdoh pan panta’n ahi.
March nisim 13, 2007 chun UNLF ho’n TS Laijang akuon in Kuki cha mi 400 valzel hochu Myanmar gamsung’a um Lallim/Namuntta lam’ah ana puimang uvin ahi. Hoilai mun juon’a ipi bawlding’a chie’u ahi ahe khat zong aum pouvin, lungthim’a tijadna lientah leh dib kidop pum in thal-long gin jieh chun kap le mao in ana kitoldoh tauvin ahi. Kuki Students’ Organisation, Khengjoy Block in hiche thu toh kisaiya lekhabu khengjoy mirror ana suodohna uva chun mi kipuimangna toh kisaiyin Myanmar Army ho’n UNLF lamkai Ma-ngang le Paokeh chu ana man uvin, hinla alhadoh pai uve ti’n asun’e.
Gentheitah le lunggimtah’a itih leh ipi’n eiki that dem, ti’a dib phu dit-det’a um mipi hochu anop phad’u leh ahouse uvin, abang avo uvin, chomloukah’a tha’a umding’a kigel mipi 400 val hochung’a chun lungsietna neocha beh zong avetsah pouvin ahi. Lallim/Namunta mun’a chun UNLF ho’n mipi hochu adalha uvin, hiche chu phad lemchang’a kilah in Myanmar gam hin kantan in, India ahin dellud uvin, Moreh geiyin ahung jamlud peh uve. Moreh’ah Hill Tribe Council (HTC), Kuki Women Union (KWU), Kuki Students’ Organisation (KSO), Houbung kiloikhom holeh organisation chuom chuom ho’n mipi hochu ana vekol uvin, neh-le-chah, sil-le-chen, lhunna le gena geiyin ana velha zing uvin ahi.
UNLF in mipi 400 val apuimang thu’u ahung gindoh toh kilhon in lungthim ahin bawl kit uvin, March nisim 18, 2007 nikhuo chun Muolcham khuo’ah media ho akou uvin, vohcha ni athat uvin ahi. Media ho masang’a thutah seidoh lou ding in Muolcham’a kikhom mipi hochu UNLF in ana gih uvin, thutah seidoh ngam umtalou in UNLF te’n mipi puimang tahsang in avetubjo uve ti lam in thu aseidoh sah uvin, phaituol media ho’n hiche thu chu kipahtah in ahin thezal kit uvin, akap chu Kuki chate ihikit mai tauve.  Hichan’a Kuki chate kisuh gentheina chu government in aki hedmosah in, donselou in ana koiyin ahi.
Phailengkot khuo mite kisuhgimna
Hiche banzom ding chun achiesa May nisim 2, 2008 nikhuo chun Phaiphengkot khuo kom’ah UNLF ho’n 44th Assam Rifles ho ana ambush uvin, sepai 2 ana kablih uvin ahi. Hiche thusuo chu sepaiho hedsah ding in Phaiphengkot khuomi Holkholet chu aga chie in, sepaiho’n athusei ngailhah pieh’a thingnuoiho deltah sang in thupuo’a pangpa chung joh’a achu uvin, “thingnuoimi ho nasel jieh uva hiti’u ahi” ti’n amajoh ana vo uvin, alim kikhel hiel in avo uve. Melse tah in kampao kilawmlou tah tah in ahouse uvin, athukhel leh aped ped’a akablih jieng ding in Sehlon Post a um 44AR a 2IC pa’n ana gih kit’e.
Phaiphengkot thilsuoh jieh chun milhaam ni amankit uvin, Letkhai (20 yrs) le Thangin (23 yrs) chu Phaiphengkot akuon in Sehlon khuo alhun gei uvin lamlhung keiyin avo uvin ahi. Phaiphengkot le Sehlon hi kilometre ni le akeh tobang ahiye. Lam ahin jod sung’u chun sepai khat in anilhon in kablih ding aguo in, hinla sepai dang khat in hakham’a akham jieh in hinghoi in aum lhon’e. Camp alhun phad uvin asangkhol le toka zouse’u asudlhah sah uvin, abungbu in aumsah kit uvin ahi.  Sepaiho’n Letkhai aphelep abeh pieh’u leh akuol abengkha uvin, akhuojahna abuoilo’e.
Hiti’a 44AR ho chavalna jieh’a lunglhailouna thu chu agamkai haosa 9 kithuo in Deputy Inspector General (DIG), Assam Rifles, 26th Sector ah lekha ana pelud uvin ahi. Hiche lekha achun thilsuoh alhingsel in asun uvin, 44 AR ho chavalna zong ana dem uvin ahi.
DIG, AR 26th Sector kom’a kipe lekha achun sepaiho’n UNLF te’n May nisim 2, 2008 nikhuo’a Phaiphengkot a 44 AR tuipoho ana ambush nathu’u khosungmi Holkholet in aga seipieh nung’a May nisim 3, 2008 nikhuo’a 44 AR ho’n Letngam kiti pasal khat amat kit uva, thusuo seidoh lou in na im-mang guo’e ti’a angohkit thu’u zong aseidoh uve. Letngam mitmu changtah in achapa sepaiho’n avo uvin, abungbu in aumsah uvin, apa’n vezoulou in achapa a eng bawl tahlouna ding uva angeh leh ama zong anop’u leh a engbawl thei’u ahida’n aseipieh uvin, amai abeh pieh uvin, agih uvin ahi.
44 AR ho khutgu thuoh kha zouse chu May nisim 3, 2008 nikhuo in Sehlon Post ah kizen ding in akou uvin, hinla amun alhun phad uvin koi kizen malah, sangkhol le toka asudsah uvin, lampi’a suongneo kisunglah’a chun akhub in avale sah uvin ahi. Minute 10 tobang chuti’a abawl zou’u chun abungbu in aumsah kit uve. Hicheng achai phad’u chun oivased in ann anehsah kit uvin, ann ava phad uvin kicholduona ding phad chomkhat zong pelou hiel in alhaisah uvin, push-up abawlsah kit uve.
Hiche chungchuon’a chun khomi hochu gentheitah in abawl uvin, nitha pelou hiel in sepaiho’a ding in nna atohsah kit uvin ahi. Khosung mi 49 jen chu ni li sung in atol uvin, nikhuotha mu umlou hiel in sepaiho’a ding in natoh hahsa sa atoh sah uve.
Hiche banzom chun 44 AR te’n achiesa May nisim 11, 2008 nikhuo chun Phailengkot haosapu Mangthang chu anakou kit uvin, May nisim 2, 2008 nikhuo’a thilsuoh chu amoh doh jieng uve. Hiche thu chu army ho’n amaho toh ding kitoh ding ngaituo lou’a khuo hephalou haosapu thudohna anei uva, phatah’a adeibang uva dawnbutna apieh theilou jieh uva avoh’u chu haosa kiloikhomho’n hatah in demna ana bawl uvin ahi. Chuche  phad laiya 44 AR a Captain anahi Kamal le 2IC pa’n haosapu chu suonglheu lah’a akhub in avale sah lhon in, kichepna’n ana nei lhon in, chule maban’a UNLF te chalohna ho phatah’a aseipieh lou leh a inn-neipi a rape ding in 2IC in gihna aneiyin ahi. 2IC pa’n Sehlon’a chu mipite vengbit ding’a um hilou’a alhalo adei jieh’a um ahijohda’n zong haosapu kom’a chun ana seidoh in ahi. 44 AR te’n Kukite chon ngaina’a jaa umpen haosaho kichepna’n ananei uvin, ana sugenthei lheh uve. Hiche lah’a chun Phailengkot haosapu ahi’n, Phoilien, Aibol-Jamkhomang, JM Muoljol le Hengshi haosaho chu diemlou hiel in ana sugenthei uvin ahi. Christian te’a ding’a mun thiengpen Hou-inn sung jieng zong jaana neilou hiel in sepaiho kingahna ding in amang uvin, hou-innsung asubuoh hiel uve. Changjal le Phoilien khuosung’ah hou-inn chu ngahmun in akisiemdoh uvin, jaabawlna themkhat zong apepouve.
KSO panlahna
Chandel gamsung’a lungdonna meipi ahung jintoh kilhon in Kuki Students’ Organisation (KSO - Khengjoy Block) in nasatah in pan ahinla pan uvin ahi. Inn-le-lou dalha’a gaaljam ho nasatah in aboipi uvin, damlouho vekol ding in louthiemho zong amun’ah ana puilud uvin ahi. Chule government lam’a zong lekha mat-le-mat in ana pelud uvin, hinla vangsiet umtah in government akuon in nahsahna imacha ana umlou tobang in akilangdoh’e. Sil-le-chen, neh-le-chah, lou-le-ai in KSO in mipiho ana kithuopi uvin, chule Khengjoy khuomun’ah S.S. Sidhu, chuche phad laiya Manipur Governor pa khut’ah memorandum ana pelud uvin ahi.
Chule KSO-GHQ in zong nasatah in hiche thilsuoh hi ana thuohlel uvin, Manipur pumpi’ah general strike achiesa March nisim 23, 2007 nikhuo chun ana phuongdoh uvin, chule Kuki Movement for  Human Rights (KUMHUR) le Kuki Chiefs’ Association ho’n zong ana tosot uvin, chule lam chuomchuom’ah kithuopina ana bawl uvin ahi. Government hedding in KSO-GHQ, KUMHUR le KCA in Charter of Demands point 4 ana pe uvin: 1. Government in meilhei thingnuoiho bomb thaang kam abon’a asuh thieng ding, 2. Meilhei thingnuoimiho’n milham chung’a huham tah’a achalohna’u angahdohdi’u, 3. Manipur a nampi 3 (Kuki, Naga le Meilhei) ho achenna’u gam leisiet, chule chon-le-khan kijabawl pieh tuo ding chule 4. State le Central government in kumni sung’a meilhei thingnuoiho bomb thaan kam’a kisukhaho, inn-le-lou kihallhaho, neh kihol ngamlou’a umho dinmun aseichet ding.
March nisim 23, 2007 nikhuo chun thinglhang district ho zouse’ah lampi zuina ana um in, hiche nikhuo mama hin Delhi tuolpi’ah KSO-D lamkaina in Kuki nuoiya tribe chuom chuom, Paite, Gangte, Simte, Zou, Vaiphei chule adang dang le Naga simlai kiloikhomho jaona in lampi zuina ana um in ahi. Gentheina suhbeina ding’a KSO-D lamkaina’a lampi zuina ana um chu genthei kibena joh dan in ahung kilahdohta’n, Delhi tuolpi’ah simlai tamtah in ahinkhuo uva ahaimil tahloudi’u gentheina atuoh uvin, hiche ho zouse chu innmun’a um Kuki milhaam 400 valho gentheina suhtaangna ding’a gentheina athuoh’u ahitai.
Compensation?
Kum phabep chieta zong leh hiche thuhi LD in athahbeh in ahin podoh kit’e. Achiesa February nisim 16, 2011 nikhuo chun Goutinlien Gangte, eimi journalist khat in RTI Act mangcha’n Manipur government Home Department ah lekha ana seplud in ahi. Hiche lekha’a chun Gangte in Chandel gamsung’a meilhei thingnuoiho bomb thaang kam jieh’a kisukha le athiho chungthu ana dong in ahi. Hiche dawnbutna chu Achiesa March nisim 16, 2011 nikhuo in ahung suohdoh’e. Hiche lekha chun aseina’ah bomb thaang kikam jieh in mi 27 in ahinkhuo’u ana chaan uvin, mi 7 akisukha’e ati’n ahi. Chule hiche aki sukhaho zouse chu government in Dk. 10,000 chieh apie’n, athiho Dk. Lakh 1 chieh apei ti’n Home Department akuon’a hung lekha’a chun akisun’e.
Government in Gangte RTI ahin dawnbutna’a mithi 27 holah’a chun Chandel bou hilou in Manipur gamsung mun chuom chuom’a athi le amangho zong ajao in ahi. KSO-Khengjoy Block in lekhabu ana suodoh Khengjoy Mirror a kimu dungjuiyin Chandel gamsung’a meilhei thingnuoiho bomb thaang jieh’a thi chu mi 15 ahi’n, meithal’a akablih’u mi 16 chule akisukha 23 apha’e. Government record ah aki sukha ajaolou aum’e ti i-mudoh thei uve.
LD in Chandel gamsung’a bomb thaan’a kisukha khat ahoupina’a chun government akuon in panpina siki zong koima’n amulou ahi heddoh in aum’e. Chule Chandel gamsung’a simlai kiloikhomna’a lamkai phabep zong LD in ahoupi’n, hiche thilsuoh’a kisukha le athi-le-amangho’n panpina imacha aumlou’u ahida’n aseidoh uve.
Government in la Gangte RTI a chun Dk 1 Lakh le Dk. 10,000 chieh in athi le akisukhaho kithuopina apiehdan in aseiyin, koima’n la amu khapuon, hiche sum hi hoiya vaitham hintem? Neh-le-chah jieng zong kihol ngamlou’a genthei tah’a hinkhuo mang laijonho’n government akuon’a amudi’u sum amulou’u hi ipijieh hintem? Damdawi man ding hoiya akilah uva ipiti kizendi’u hintem? Tunigeiya elbaiya hinkhuo mang zong laijonho aum uve. Simlai tamtah in police ho khut athuoh uva, nungah tamtah a numei hina’u jaana neocha beh zong umlou’a police ho’n amai uva, anumei apasal khentum umlou’a mol athuoh uva, jail alud uva, thisan naisan tamtah inn-le-gam’a aluon nung’a panpina aumsa, ahungsa, mulou’a i-vaitham sahdi’u hitam? Sum’a chohthei hilou hinkhuo tamtah i-chaan uvin, inn-le-lou akihallha’n, bulhingsel’a pieng hizongleh tibukimlou’a hinkhuo mang tamtah i-umna’u chu government official khat-le-ni in sum nehnopna’a aneiding i-phal mong di’u hitam? Nampi kihot ling leu’a genthei i-na thuoh uva, seitheilou hiel’a tijadna’n eihim bopna’u chu mikhat le ni innchen siemna ding’a i-phaldi’u hitam? Hiche thu boipi ngam ding lamkai ngaichad ahiye.



No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.