Monday, August 30, 2010

Malaria le Janpanese Encephalitis (Laijon Digest August 2010)

Manipur hi ivet leh thubuoi labuoi nisieh le kitha kimat kituomona jieng in eidelpha uvin ahi. Hiche kilhon chun natna, gallien khat zong i-chung uva ana lhung in, mitamtah in ana thilota’n ahi. 1994-96 sung chun malaria natna in eina pha uvin, thinglhang le phaicham muntin gamtin’ah athi amang tampi i-um uvin ahi. Adieh in innsung khat’a mi 7 lah’a mi 3/4 thi zong ina um uvin, khosung khat’a 10 apat 15 chagei thina zong ana um in ahi. Gaal le tuol, meichang meithal kichad laitah chun nei le gou zong tampi ana mang in, malaria virus in ahin belap kit in, nungah guollhang, numei chapang id umtah tah, chule minu le mipa hinkhuo mantam tahtah zong ana beiyin ahi. Hiche virus parasite hin mihitem te thisan’ah aveiden in, Manipur government in ahedchet le amuchet masang in achung’a thilsuoh gimnei tahhin eina luo manjo tauvin, government in ahin mudoh’a ahin hedchet leh akichailam anahi jota’n, athuoh chu eiho inaha hidiehset uve. Hizeh’a chu Manipur a avangse pen thinglhang mite ikisuodoh’uh ahitai.
Phaituol sung’a cheng Meilhei te’a ding in doctor specialist, gold medalist tamtah aum in, eimi doctor hovang MBBS tilou Medicine/Physician/Specialst i-um behseh pouvin ahi. Gamlatah’a doctor thiem hindelna’ah phad tampi le sum le pai tampo aludji’n ahi. A vangse diehset hochun thina changei zong ana tuohkit jiuve.
Hiche malaria parasite hin mihiem khat ahin bawlchah tieng leh mihiem konkhat chu akithing in, konkhat akithing puon ahi. Hiche teni lah ahin akithing lou atamjo ahiuvin, hizeh chun doctor akivetsah’u zong leh malaria ana gingmoji pouvin, widal test bou abawl pieh jiuvin ahi. Adammo nu/pa aphatchuom diehlou tieng leh MP test abawl kit jiuvin, positive ahilam zong amandoh diehji pouve. Chule laboratory ho’n zong Manipur’ah Malaria natna aum tapoi, controlled ahitai atiuvin, widal zoh chu positive dan in agel jiuvin, malaria kimandoh lou nana nachu malaria ahi titei teije aum jilou tieng leh natna dang tubercolosis, hepatitis, jaundice chule adang dang ho ahin ngohji tauve. Doctor sei chula doctor lou khat in tahsan ngai ahizeh in thina akuon’a gamla lou in ina umji tauvin ahi.
Malaria parasite positive lah hingal’a matdohlou chu mipite vangsietna lienpen ahita’n ahi. Natna dang dang test aki bawl lele kah chun damloupa chu anatna ana khohse man jitai. Ipi atileh Manipur a laboratory sangpen pen ho’n zong hiche natna hi amatdoh zou jilou ahidem tihi thuhzep’a gel angaita’n ahi. Ahilou leh amaho’n report ahin piehdoh’u hi i-moh tahsan san jieng di’u hitam? Koimacha complain bawlding aumlou zeh in malaria natna veikhat zong chu aveilou bang’a umjieng ji’ah ahitai. Hiche hi agam mite’a ding’a vangsietna lienpen ahitai. Manipur a test kibawl hohi gamdang’a re-test akibawl tieng leh adihlou tamtah ana umji’e. Ningkum sung zong chun Manipur gamsung’ah birdflu aleng’e akiti’n, gancha tamtah in ana thilo’e. Hinla Delhi akuon’a medical expert team hung ho’n imacha amudoh dieh pouve. 1996 le 2000 kikah sung’a Manipur a malaria natna ana um 10 lah’a 3 tobang bep akithing chi anahi’n ahi.
Malaria virus mix infection hi tahsa tipum adeideina mun’ah natna chuom tobang’a kihedoh in achu jieng theiyin ahi. Hiche hochu:- obnat (bronchitis), gilpi (gastric), thin le la (liver and spleen), gil le ngoi (intestinal), gu le chaang (bone effection), lhuoh (brain). Hiche natna hohi gamchuom chuom chotmatna ding’a khuolzinna akuon in aumdoh bailam pen’e.
Japanese Encephalitis
Japanese Encephalitis hi kichad umtah natna Asia gamkai’a um thoukaang ho akuon’a kilason thei natna tijad umtah ahiye. Hiche natna po thoukaang in mi ape tieng leh thagui sung’a kuon in akihomzal in, thina changei ding natna alhut theiyin ahi. JE natna hadna gam’a khuolzin khah ding tijad aumlheh jieng’e.
Japanese Encephalitis hi ipi seina ham?
Japanese Encephalitis hi Asiam gam’a um thoukaang jadkhat akuon’a kilason thei, chule mihiem akuon’a kithezal natna ahiye. JE natna puo thoukaang in mihiem apekhah tieng leh kintah in thagui sung’ah natna chu alud in, hiche akuon chun akithezah paijieng ji’n ahi. Akizen vahlou leh thina lhung jieng thei ahiye.
Japanese Encephalitis hi iti kilahthei ham?
Japanese Encephalitis hi arbovirus kiti natna hit akuon’a hung umdoh ahiye. Arbovirus minsao chu arthropodborne virus ahi’n, achomlam’a kisei jieng ahi. Arbovirus hi ganhing ting-gu neilou, ganhing thisan chob ho akuon’a kilathei ahiye. Hiche thoukaang hochun mihiem ho apetieng’u leh Japanese Encephalitis veijieng thei ahiji’e.
Hoiya kimudoh ham?
Asia gamsung’a um kho neocha cha holah’a kuon’a hung kipandoh ahiye. Phaicham hung khangtou holah’a zong akimudoh in ahi. Aphadsieh’a suohdoh zing natna ahipuon, nipi laiya um nuom diehset natna kidangtah ahi’n, China, Japan le Korea gam ho’ah ahalen diehset’e. JE hi thoukaang tamna lah, chaang kituna, vohcha kivahna mun ho’ah aum nuom diehset’e. Phaileiya tuilam lahdung leh vadung atonglai holah’ah anou akeoji’n ahi.
Koi koi in akilah thei ham?
Mihiem titahlou in ganhing ho’n zong hiche natna akilah thei uvin ahi. Bah, gul, u-keng chule inn’a kivul gancha ho’n zong aveithei uve. Hiche natna ahung vei phad’u leh thazung’ah achie in, lhuoh le tinggu sena’n akineiji’n, chutieng chuleh zendam hahsatah ana himanji ahitai.
Aveiho iti kiheddoh ding ham?
Aveiho chu moh heddoh jieng thei ahipouve. Tahsa nachet chut, khosih, dapsa’a kithing, thachol, luchang nat, luohsuo le luohdoh kiti hohi JE veiho heddohna bailampen hinte. Akipat til laitieng leh alungthim’uh alhom in, thil ho ahaimil vah uvin chule lungchom in zong aumpi zing uvin ahi. Hedmanlou in ana khangtul tul in, chomlou kah in lhuohlam’ah ana ludman jitai. Adamdoh aum zong leh 30% vang chu lhuoh buoi le zeng (paralyse) hidi’u ahitai.
Ni ijad sung’a kihedoh theiya chule iti kiholdoh thei ding ham?
Natna puo thoukaang in apezou ni 6-8 sung in akihedoh jieng theiye. Thisan le ting-gu tuilhi (spinal fluid) test bawl akuon in holdoh thei ahiye.
Japan bouseh’a um ham?
Ahipoi. Mundang dang’a zong aum in, eiholah’a zong hiche natna zeh’a thi mi phabep aumtai. Asia gamsung mite’a ding’a tijad umtah natna ahiye. Kumsieh leh hiche natna zeh in mihiem 30,000 le 50,000 kikah in ahinkhuo’u achaanlo jiuve. Gamdang akuon’a Asia gam hung khuolzin’a hiche natna kilahdoh mi atam behseh poi. Azehchu thoukaang zouse’n hiche natna apuoh dieh ahipoi. JE pole’a pang thoukaang in mi 50 apelah’a 1 bouseh in hiche natna akilahdoh thei ahiye. Abang kuom leh 100 apena lah’a mikhat bouseh in akilahdoh theiji’n, avangse chungnung chung’a chu tithei in aum’e.
Koiho veinuom diehset uvem?
Mizouse aveitheiyin, hinla avei nuom diehset aum’e. JE natna umna lah’a chengho le JE umna mun’a sepai duty puoho’n zong akilahlud bailam uve. Chule thinglhang gam’a khuolzin nuom ho’n zong akilahdoh bai uve.
Aleh ipiti zendam ding hitam?
Vangsiet umtah in tuni changeiyin hiche natna zendamna ding lou le ai aum hihlaiye. HIV/AIDS sang’a tijad umjo, chule mangangjo nalai ahiye.
Zendam theilou natna akuon’a chu iti huoidoh kihi ding hitam?
Damdawi khat US te’n asiem uvin, khuol azinle ding tieng’u leh akikab jiuvin ahi. Lhali sang’a tamjo chaamden ding hobou akikab jiuve. Thoukaang in adulouna ding’a kikab’uh hiding in ginmo aum’e. Khothim kuon le khovah kuon in hiche natna hi mihiem tahsa chung’ah alud nuom diehset’e. Hizeh’a chu khothim kuon leh thoukaang tamna lah’a valud lou ding chu ahuoidohna ding’a adamdoi phapen himai inte.

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.