Thursday, September 23, 2010

Azeh neihil tang'o

Cults kiti hi ipiham ?
Cults kiti hi hou tahsan dan dihlou, Bible thuhil alelam’a puikoi, Bible thuhillou, pomlou, thuhil dihlou tina ahi. Apostle Paul in, hiche tobang thuhil pole hochu Christa Houbung le vannoi lheplhah nading’a tohguon Christian lhem ahiuve ti’n gihsal na ana pe’n ahi. (Gal. 1:6)
Bible thuhil toh kikal’a thuhil ho jouse chu Cults hijieng ah ahi. Hedna lhahsam zieh’a ama ngaidan hilho zong chu Cults akiti thou’e.
France gam’a Eiffel Tower kiti chu kon design anabol ahidem?
French engineer le designer minthang tah Gustave Eiffel in design ana bol ahi. Eiffel in hiche tower hi 1889 kum chun ana sapan tan ahi. Chule hiche tower Champ de Mars’a Siene luipang’a um ahi’n, France gamsung pumpi’a ding’a thil loupi tah khat ahitoh kilhon in kum khat sung in mihem 5.5 million in aga vedoh jou’e
Computer’a nnatong hon natna ahao dehset uve kiti hi atah hinam ?
Heng’e, atah ahi. Japan’a research abol nau’ah mi koitobang nikhat’a pungkah 5 sang’a tamjo computer maiya tou zing ho’n natna ahao dehset uve ti ahin mudoh uvin ahi. Amaho hin jaan leh imut theilouna, hatah’a thacholna, thagui nat, lungkham naleh natoh ding thaset na tiho anei nuom uve. Chule luchang nat, mit-nat, thagui nat, kong nat, phahsam nat, tiho zong midang sang in ahe jou’in ahi. Hiche natna ho’a kuon’a kivendoh thei na lampi umsun chu nikhat’a pungkah 5 sang’a tamjo computer maiya tou lou ding hipen inte. Alou thei lou’a tou teitei angai le vang minute 10 tobang kihui lha jap jap ding in aphai.

Black Sea khu ipizeh’a Black Sea kiti ham ? Azeh nei hil tang’o...
Nidang lai peh’a pat’a mi masa ho’n Black Sea anati zeh uva tuni chan geiya Black Sea kiti den kha ahi. Amaho’n hiche tuipi chung’a kuong atol phad ule, huile guo hadtah tah ho’n akuong tolna uh asuh nohphah ji zieh’a mi tamtah in ahinkho chan gei uh ana chanlo phad uva hiche tuipi hi Black Sea ti’a ana minvo uh ahiye. Hiche bep hilou in, hiche tuipi pang achun mihiem jatkhat acheng un, hiche holoi chun ngol toh eng-siet akop uvin ahi. Chule nam khangtou loutah khat zong ahikit uve. Hiche nam mite chun Black Sea iti’u tuipi chung le akimvel lah’a kivei miho ana chom jiuvin, aneile gou uh alah pieh ji naban uva ahinkho changei uh ana lah pieh kit ji nalai uvin ahi. Hiche kimvel lah’a thilsuoh jouse chu tuipi min pansa’n anahi khah zeh’a Black Sea kiti ahi tiloi zong mi aum kit thou uve. Hiche Black Sea hi Mediterranean tuipi sahlam’a um ahi’n, nidang laiya chu avom (black) hi compass’a sahlam (North) melchih na’a ana man uh ahizeh’a tuni chan’a hiche tuipi chu Black Sea kiti ahi’n hiche chu North Sea tina zong ahiye ti’a sei loi zong aumkit thou’e.
A ipi chu hita zongle, hiche tuipi sung’a hi micro algae tamtah um ahi’n, hiche hohin, galgam latah akuon’a tuipi chu vom keikuiya akilah sah kit uh ahiye. Black Sea akiti lo nazeh ho achung ah tamtah isei tauvin, nang in gel in lang, hiche zieh pentah’a hiche tuipi hi Black Sea kiti ahi ti’n kilom nasah pen pen chu azeh dan in sei zong lechun koima’n na oi-mo ponte.

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.